Lantteja laskiessa muistojen tuulipukusiivet kahisevat toimittajaurani alkuaikoihin.
Oli ennätyksellisen kylmä kevät ja tilipäivään vielä viikko.
Olin täysin rahaton ja nälkäinen.
Vuokrahuoneen kaapista löytyi sentään pussillinen vehnäjauhoja ja suolaa. Sain väläyksen: teen ranskanleipää, johon tarvitaan nesteeksi vain vettä!
Aloin innossani leipoa. Pian paljastui paha leipurin moka: taikinaan oli ropsahtanut liikaa suolaa. Leivästä tuli syömäkelvotonta.
Seuraavan vuorokauden tein töitä nälässä. Kun taas tulin töistä kotiin, oven takana odotti yllätys: alakerran vuokraemäntä oli leiponut korvapuusteja ja jättänyt minulle niitä pussillisen. Söin pullia sekä illalliseksi että aamiaiseksi.
Lauantaina kaivelin kaikki taskunpohjat. Löysin 25 penniä. Niillä sai kioskista suklaakuorisen jäätelötikun. Muistan yhä, miten hyytävää oli nuolla pohjoistuulessa kylmää jäätelöä nälkäänsä.
Samana iltana matkustin junalla pummilla kotiin viikonlopuksi. Söin. En kehdannut kertoa äidille, että olin kärsinyt nälkää.
Tiistaina tuli vihdoin palkka. Illalla Seurahuoneen tarjoilija kantoi eteeni metsästäjänleikkeen ja gintonicin.
Syksyllä pääsin opiskelemaan alaa ja aloin pitää tilikirjaa punakantiseen vihkoon. Opintolaina tuntui riittävän vaikka mihin.
Oli ennätyksellisen kylmä kevät ja tilipäivään vielä viikko.
Olin täysin rahaton ja nälkäinen.
Vuokrahuoneen kaapista löytyi sentään pussillinen vehnäjauhoja ja suolaa. Sain väläyksen: teen ranskanleipää, johon tarvitaan nesteeksi vain vettä!
Aloin innossani leipoa. Pian paljastui paha leipurin moka: taikinaan oli ropsahtanut liikaa suolaa. Leivästä tuli syömäkelvotonta.
Seuraavan vuorokauden tein töitä nälässä. Kun taas tulin töistä kotiin, oven takana odotti yllätys: alakerran vuokraemäntä oli leiponut korvapuusteja ja jättänyt minulle niitä pussillisen. Söin pullia sekä illalliseksi että aamiaiseksi.
Lauantaina kaivelin kaikki taskunpohjat. Löysin 25 penniä. Niillä sai kioskista suklaakuorisen jäätelötikun. Muistan yhä, miten hyytävää oli nuolla pohjoistuulessa kylmää jäätelöä nälkäänsä.
Samana iltana matkustin junalla pummilla kotiin viikonlopuksi. Söin. En kehdannut kertoa äidille, että olin kärsinyt nälkää.
Tiistaina tuli vihdoin palkka. Illalla Seurahuoneen tarjoilija kantoi eteeni metsästäjänleikkeen ja gintonicin.
Syksyllä pääsin opiskelemaan alaa ja aloin pitää tilikirjaa punakantiseen vihkoon. Opintolaina tuntui riittävän vaikka mihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti