Kun citymustarastas taas eilen aamuyöllä herätti, luin joutessani loppuun Carita Forsgrenin Jänistanssin.
Nautinnollista lukea kirja, jossa ei ole yhtään kirjoitus-, paino- tms. huolimattomuusvirhettä.
Se rauhoitti niin, että nukuin lopulta kymmeneen asti ja jouduin loppupäivän säntäilemään sinne tänne kuin...rusakko.
Mutta mukavaa oli illalla tavata niin Carita kuin muitakin kollegoita. Kaikki ovat olleet ihailtavan ahkeria.
Luvassa on jännittävä kirjasyksy. Ai niin, ensin pitää viettää kesää tässä välissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti