lauantai 31. maaliskuuta 2012

Taskuvenukset

Hanki elämä -kirjassani kirjoitin, miten tärkeää naisen on hallita taskuparkkeeraus.
Taskuparkkeerauksen taito opettaa monia muita asioita, mm. että:
1. Pienikin tila on parempi kuin ei tilaa ollenkaan.
2. Jos joku on lähellä, hän ei välttämättä ole vihollinen.
3. Jos tilaa on vain yksi sentti, se ei tarkoita, että olisi syntynyt jo jokin vaurio.
4. Ellei jotakin asiaa osaa, se on yhä mahdollista opetella.
jne.
Minulle taskuparkkeerauksen opetti aikoinaan oma isä. Kenties hän on ehtinyt opettaa muutaman muunkin, ks. Kauppalehti Nainen parkkeeraa paremmin

Herrasmiesnaisia, vai?

On miellyttävää, jos pystyy tekemään asioita herrasmiesmäisesti: ilman kiirettä, hötäkkää, suinpäin ryntäilemistä, keskittyen yhteen asiaan kerrallaan.
Jotkut ihmiset osaavat käyttäytyä herrasmiesmäisesti, oli tilanne mikä tahansa.
Mutta mikä sana sopisi niin käyttäytyvään naiseen?
Juuri tällä viikolla tapasin parikin naista, jotka ovat hyvin herrasmiesmäisiä ja siis miellyttäviä ja ihailtavia. En kutsuisi heitä leideiksikään, koska mielleyhtymään lady sisältyy niin paljon turhaa, ja esimerkiksi bisnes- tai kulttuurielämässä on aika hankalaa olla aina lady.
Ehdotuksia?

perjantai 30. maaliskuuta 2012

Isä, kulje hitaammin!

Mitä eilen Ruotsissa, sitä tänään meillä. Lasten ja aikuisten välisessä taistelussa lapset voittavat, kun puolustusministeri eroaa tehtävistään.
Mutta miksi lapset ovat miehelle aina hyvä ikskjyys, naiselle usein händikäppi?

Suuri kiitollisuus

Sitä on ihan rähmällään, kun yllättäen saa hyvää palvelua/kukaan ei kohtele yliolkaisesti/ ei pidä sinua tyhmänä, tai jos pitääkin, ymmärtää olla näyttämättä sitä.
.Jari Sarasvuokin on kehottanut aina päivän päätteeksi tuntemaan kiitollisuutta, jos siihen on aihetta.
Tällä viikolla olen tuntenut kiitollisuutta 1) Soneran asiakaspalvelijaa kohtaan, jota kiusasin uuden liittymän ja puhelimen vaihdon takia peräti kahteen eri otteeseen samana päivänä ja 2) Helsingin verotoimiston virkailijoihin, jotka olivat uskomattoman kärsivällisiä papereihinsa sekoavan ihmispolon edessä kahteen otteeseen ja eri päivinä.

100-vuotispäiviä odotellessa

Ystäväni, "aina hyväntuulinen Piit" (nimitys ja äänneasu ovat suoraan lapsuuteni Musta ori-tv-sarjasta) vietti kanssani kahvituokion. Osasimme kaksin järjestää yrityselämän kuviot kuntoon lähes yhtä hyvin kuin 101-vuotias sukulaismies Kreikan talouskriisin. Ikääkin meillä taitaa yhteenlaskettuna olla juuri saman verran.
Eläkeikätyöryhmille vinkiksi: vasta 100-vuotiaana järki ja viisaus ovat yhdessä päässä.

Nöyrin mielin

Mika Sulin valittiin eilen uudeksi Olympiakomitean pääsihteeriksi. Onnea!
Helsingin Sanomain haastattelussa hän kertoo ottavansa pestin vastaan "nöyrällä asenteella".
Olen pitänyt vuodesta 2001 lähtien lukua uusiin tehtäviin valituista miehistä, jotka kertovat olevansa nöyriä. Sulin taitaa olla listalla nyt sijalla 115. nöyrä.
Ko. jutussa ei muuten sanallakaan mainittu naissukupuolta.
Naisia ei ollut ehdolla pääsihteeriksi eikä huippu-urheilun johtajapaikastakaan kannata haaveilla.
Mutta lohdutuspalkinto lienee tiedossa.
Odotamme sitä nöyrin mielin.

torstai 29. maaliskuuta 2012

Stay up -bonus

Finnairin bonuksista ei ole kerrottu vielä kaikkea. Luotettavan lähteen mukaan lentoemännille on maksettu stay up -bonuksia, jotta he siirtyisivät sukkahousuista stay up -sukkiin.

Kunhan on kivaa

Gwyneth Paltrow esiintyy Lindexin mainoskasvona raitableiserissä ja muotivihreissä housuissa. Olen lukenut muutaman lehtijutun, jotka liittyvät aiheeseen. Jokainen juttu alkaa kysymyksellä: miksi lähdit mukaan tähän kampanjaan?
Paltrow vastaa kuuliaisesti: Tutustuin mallistoon ja mielestäni vaatteet olivat kivoja.
Tiedoksi siis teillekin: Jos joku suostuu mainoskasvoksi, syynä ei suinkaan ole raha, vaan tuotteen kivuus.
Palkkiot alas, kivuus ylös!
Eikä tuo asu tosiaan hassummalta näytä.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Nainen ei omista

Boardman valmennus (siis ilman väliviivaa) kutsuu toukokuussa Finlandia-talolle kevätseminaariin. Päivän aikana paikalla on omistajuuden huippuseminaarissa puhumassa 21 omistajuuden asiantuntijaa.
Heistä naisia on kolme.
Mitä muuten pitäisi sanoa esimerkiksi puheenvuorosta, jonka otsikkona on "Omistajuudella vauhtia kasvuun? – Haasteita ja edellytyksiä omistajuustutkimuksen perusteella."
Torkahdin jo tuota kirjoittaessani.

Naamasilityksiä

Tapakouluttaja Kaarina Suonperä kuuluu myös Facebook-kieltäytyjiin. Vantaan kaupungin viihdeorkesterin konsertin väliajalla juttelimme, millä muulla tavalla voisi ottaa yhteyttä ystäviin. Kaarina ehdotti posken silittämistä.
Siinä sitten silittelimme toistemme poskia pienessä seurueessa, ja se tuntui oikein mukavalta.
Helsingin musiikkitalon akustiikka on loistava ja talo kaunis, mutta tuleeko kenellekään toiselle siellä pakokauhua vaatenaulakon, lämpiön tai portaikon tungoksessa?
Ooppera ja Finlandia-talo sallivat, että ainoa, mikä lähtijää ympäröi, on musiikin aura.

Olli-Pekan uusi look

Ennen: väritön, hajuton, mauton, hymytön. Nyt: vapautunut, eloisa, nuorekas, innostunut.
Lisättäisiinkö vielä: komea.
Tämä muutos on totta Olli-Pekka Kallasvuon habituksessa hänen lähdettyään Nokialta.
Mitä johtopäätöksiä tästä voisi vetää?
Kysymys on retorinen, mutta siihen saa vastata.

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Miksi blogi?

Ja miksi juuri nyt?
Syy numero 1: Kun lopetin Liituraitaa-palstan kolumnoinnin Taloussanomiin, silloinen päätoimittaja Juhani Pekkala ehdotti, että "voithan sä ruveta vaikka bloggaamaan".
Ehdotuksesta on aikaa vasta kuutisen vuotta, siis tarpeeksi.
Syy numero 2: Tunnen paljon Facebookista kieltäytyjiä, jotka kuitenkin syystä tai toisesta haluaisivat lukea kirjoituksiani netistä.
Syy numero 3: Ihmisen on hyvä säännöllisin väliajoin häpäistä itsensä.
Syy numero 4: Maalaisjärki ohittaa yhä useammin liituraidan.