Sunnuntain Hesarissa Katja Martelius (jonka jutut luen aina!) kirjoittaa kaupunkisuunnittelusta. En puutu artikkeliin muuten, mutta sinänsä yksi irtonainen asia jäi kummittelemaan mieleen:
"Ennen vanhaan kansalainen saattoi jotenkin luottaa siihen, että vaikka kaikkea keksittiin, niin pahimpiin hullutuksiin ei ryhdytty. Nykyisissä hankkeissa taas on se vika, että ne tuppaavat toteutumaan."
Ensin tuumin, että just noin se on ylipäätään: ennen ei hulluteltu turhia. Sitten tarkemmin funtsittuna: eikö ihminen aina ajattele samansuuntaisesti? Että ennen oltiin järkevämpiä?
Paristakin jutusta olen viime aikoina lukenut, kuinka nuoret asiakaspalvelijat ovat kaupoissa yhtäkkiä äityneet kohteliaiksi ja alkaneet teititellä.
Luultavasti se ei ole merkki oletetusta palvelun parantumisesta, vaan siitä, että asiakas on muuttunut täti/setämäiseksi, siis yksinkertaisesti keski-ikäistynyt ja vanhentunut.
Oheisissa kuvissa uimamatkani varrelta on kuukauden väli. Tarkoittaisiko "kauniisti vanheneminen" juuri tätä?
"Ennen vanhaan kansalainen saattoi jotenkin luottaa siihen, että vaikka kaikkea keksittiin, niin pahimpiin hullutuksiin ei ryhdytty. Nykyisissä hankkeissa taas on se vika, että ne tuppaavat toteutumaan."
Ensin tuumin, että just noin se on ylipäätään: ennen ei hulluteltu turhia. Sitten tarkemmin funtsittuna: eikö ihminen aina ajattele samansuuntaisesti? Että ennen oltiin järkevämpiä?
Paristakin jutusta olen viime aikoina lukenut, kuinka nuoret asiakaspalvelijat ovat kaupoissa yhtäkkiä äityneet kohteliaiksi ja alkaneet teititellä.
Luultavasti se ei ole merkki oletetusta palvelun parantumisesta, vaan siitä, että asiakas on muuttunut täti/setämäiseksi, siis yksinkertaisesti keski-ikäistynyt ja vanhentunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti