Toivon mukaan kaikilla äideillä oli yhtä mukava päivä eilen kuin minulla.
Ylistimme Perillisen kanssa toisiamme aiheesta ja aiheetta.
101-vuotiaan sukulaismiehen onnittelupuhelu liikutti.
Pojat laittoivat lempiruokiani, mutta itse en laittanut nokkaani ulos.
Luin kirjaa, söin Eerikäisen Pariisista tuomia karkkeja ja otin kahdet päivätorkut.
Tapahtumattomuus ja pakottomuus ovat harvinaisia ja hienoja kokemuksia. Niihin voisi jopa tottua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti