Olen vuoden sisällä törmännyt muutaman kerran käsitteeseen "sielultaan satakuntalainen".
Olen kasvanut nuoruuteni Satakunnassa, ja yhä opettelen ymmärtämään satakuntalaista mentaliteettia, josta riittää kyllä ammennettavaa ja pohdittavaa.
Mutta itäsuomalaisin juurin minun on vaikea käsittää, mitä ihmettä tarkoittaa, jos on "sielultaan satakuntalainen". Eihän kukaan sano olevansa "sielultaan savolainen" tai "sielultaan hämäläinen", eihän? Aika moni haluaisi kai olla sielultaan kosmopoliitti tai ranskalainen tai ainakin punavuorelainen...
Onko satakuntalaisella ylipäätään sielua ja miltä se näyttää?
Avaria, mahdollisuuksia tarjoavia peltoaukeamia.
Tai.
Tyynnä kyntää aurallansa peittoon kaiken vähänkin normista poikkeavan.
Tuo jälkimmäinen vaihtoehto on kokemukseni mukaan se uskottavampi.Lisättynä kahdella tärkeällä sanalla:Mää ja Mun.
VastaaPoistaVoisiko tuosta vetää johtopäätöksen, että satakuntalainen sielu on, sanoisinko, itseriittoinen...?
VastaaPoista