sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Älä sano sitä sanaa

Ostin viime kesänä itselleni lahjaksi Jari Tammen Suuren ällösanakirjan. Ennen ostopäätöstä tein testin: olisiko Jari Tammi noteerannut myös minun viime vuosien oksettavimman ällösanani?
Ilahduin. Kyllä, rouhea oli listoilla.
Huudan hurraata joka kerta, kun suljen lehden, jonka sivuilla ei kertaakaan ole käytetty tuota sanahirviötä kuvaamaan sisustusta, vaatteen materiaalia, ruokalajin tuntua suussa, taideteoksen tai rakennuksen pintaa, henkilön puhetapaa tai kasvoja, uutta levyä...jestanpoo, mihin kaikkeen rouhea kelpaakaan. Ja luen lehtiä paljon ja tarkkaan. Usein jopa joka sanan.
Mihin muita adjektiiveja oikeastaan tarvitaan? Mitä meillä oli, ennen kuin oli rouhea?
Mikä on sinun ällösanasi? (Aika monella se on muuten hulppea.)

8 kommenttia:

  1. N0 tässä minun verenpaineen nostattajat:
    Muotokieli,väri tai makumaailma???
    Nämä ehkä kuitenkin enempi tvstä tuttuja.

    VastaaPoista
  2. Kun tekstissä tulee vastaan veikeä MAKUSTELLA, lopetan lukmisen siihen.

    VastaaPoista
  3. Minulla taas nousevat karvat pystyyn, kun joku sanoo 24/7 eli siis kakskytneljäseitsemän. Enkä tykkää, kun jotain tehdään "randomina".

    VastaaPoista
  4. Karmeita kaikki...Vahva reaktio, tuo lukemisen lopettaminen, mutta kun tarkemmin mietin, "rouhea" aiheuttaa minulla saman toiminnon.

    VastaaPoista
  5. Mitäs sanotte ihmiskontaktipinnasta? Se pulpahti erään ministerimme suusta viime syksynä. Sanan muotokieltä kelpaa makustella 24/7, että onko rouhea vai pistikö se sen siihen lauseeseen ihan randomina.
    L

    VastaaPoista
  6. Voi, ihmiskontaktipinta onkin tosi hieno! Se tuo mieleen kontaktimuovin, tuon koulukirjojen päällysteen, joka kupruilee kuin ihmissuhteet toisinaan.
    Eläinkontaktipinta puolestaan muistuttaa vaanivista allergioista.
    Ja kykenemmekö koskaan syvempiin ihmiskontakteihin kuin pelkkään pintaan?
    Tuo sana laittaa tosiaan mielikuvituksen liikkeelle. Ministerimme ovat sanataiteen mestareita lähes twentyfourseven.

    VastaaPoista
  7. En malta olla mainostamatta mielilehteäni, joka on Kielikello. Uusimman numeron 1/2012 luin kannesta kanteen ja ihastelin suomen kielen kekseliäisyyttä ja uudistumisen kykyä. Kiinnostava artikkeli oli myös mm. juttu naisten sukunimistä Suomessa. Lukekaa! Tilatkaa! www.kielikello.fi

    Anja

    VastaaPoista
  8. Kiitos vinkistä, Anja. En olekaan lukenut Kielikelloa sitten viime syksyn. Pitääpä tilata!

    VastaaPoista