maanantai 28. toukokuuta 2012

Voi kukkia!

Minulla ei sinänsä ole mitään voikukkia vastaan - en esimerkiksi vaivautuisi hankkimaan voikukkarautaa kaivellakseni niiden juuria nurmikosta – mutta oheinen näkymä Hietaniemen sankarihaudoilla masensi.
Eiköhän joku koululainen olisi mielellään viikonlopputöinä voinut leikata nurmikot muistolaattojen ympäriltä, ennen kuin ne kokonaan peittyvät unodetun näköisinä ruohomereen. Voisin vaikka itse tehdä sen korvauksetta.

2 kommenttia:

  1. Konkreettinen esimerkki siitä miten puheet ja teot eivät kohtaa. Veteranipäivillä luettiin puheenkirjooittajien valmikksi kirjoitettuja puheita jossa sanottiin vaikka mitä. Mutta, mitä pitäsisi ajatella kun näinkään pieni asia, kaatuneitten kunnioittamiseen ei hoidu? Kuvastaa hyvin tätä päivää.

    VastaaPoista
  2. Muistomerkillä oli kyllä upeita seppeleitä. Saulin seppele kaikkein suurin.

    VastaaPoista