On tapahtunut se, mitä olen sekä odottanut että pelännyt.
Olen täysin rakastunut kaikkiin tulevan romaanini henkilöihin – jok´ikiseen – heidän kaikessa epätäydellisyydessään.
Olen toivonut heille kaikkea hyvää, vaikka tiedän, ettei sellainen elämässä toteudu, enkä voi sellaista kirjoittaa, mikä ei heille ole mahdollista.
Olen murehtinut heidän kohtaloitaan ja yrittänyt rohkaista heitä selviytymään.
Voi te rakkaat! Voi sinua, Matias Hollo! Milloin uskallan jättää sinut pärjäämään omillasi?
Lisää Otavan kirjasyksyn uutisista.
Odotan innolla taas uutta kirjaasi.
VastaaPoistaLeena
Kiva kuulla, Leena! Pari vuotta kestänyt pakerrus on loppusuoralla.
VastaaPoista